Kotiseuturakkautta: Turku-tyyny

Ostin muutama viikko sitten Turku design now -kaupasta itselleni palan Turkua. No okei, palan turkulaisen KUI designin kakkoslaatuista kangasta.

Ensin ajattelin, että teen siitä neliön muotoisen tyynyn. Sitten meinasin tehdä siitä taulun. Lopulta siitä tuli kuin tulikin tyyny, mutta alkuperäisten suunnitelmien vastaisesti tuollainen pitkulainen suorakaide.

Ei liene epäselvää, että retkahdin tuohon kuosiin aivan totaalisesti. I H A N A! Kuvan vasemmassa reunassa on italialaisen Mario Merzin neonvaloteos Fibonacci Sequence 1-55, jonka vieressä on iki ihana kauppatorin jätskiratikka. Iso tumma varjokuva on tietenkin Turun linna ja reunimmaisena Aurajoen rannan telakkanosturi. Taustalla komeilee Turun vanha kartta. Täydellistä.

Vetskarin ompelin tyynyn taakse keskelle. Kuva jatkuu siis saumattomasti tyynyn takapuolelle, vaikka suurin osa kuvasta mahtuukin nimenomaan päällipuolelle. Kuosi oli kuin suunniteltu tämänmalliseen tyynyyn.

Tyynyn vetoketjun ratkoin irti vanhasta kirpparilta ostamastani mekosta. Muistan myyjän kertoneen, että alun perin mekko on matkannut hänen isoäitinsä mukana Amerikasta Suomeen. On siis tuokin vetoketju jo ehtinyt nähdä maailmaa! Mekon kangas oli päässyt aikojen saatossa jo jonkin verran kulumaan, joten mekkona sitä ei voi enää käyttää. Täytynee vielä punnita kyseisen vaatekappaleen kohtaloa, ei se vielä roskiskamaa kuitenkaan ole.

Vielä kun saisin itselleni Saanan ja Ollin "Varför Paris, vi har ju Åbo" -kangaskassin, niin voisin aina kantaa Turkua mukanani maailmalla. Tai sitten otan vain tuon tyynyn kainalooni.