Tuoli nimeltä Näsinneula (kunnostusprojektin osa 2)

Kun tuoli nimeltä Näsinneula oli saatu riisuttua (kunnostusprojektin ensimmäiseen osaan voit tutustua täällä), oli aika ryhtyä hiomaan puupintoja. Tämä on aina yhtä jännittävä vaihe, kun ei tiedä, mitä maalikerroksen alla odottaa.

Tämän tuolin maalipinnan alta paljastui mitä ilmeisimmin saarnipuuta. Mikään puuasiantuntija en ole, mutta ainakin syyt muistuttivat kovasti biljardikeppien puukuviota. Syyt olivat imeneet maalia syvyyksiinsä ja puussa oli jos jonkinmoisia vekkejä siellä täällä. Puussa oli jälkiä myös kosteusvaurioiden seurauksena. Aivan sileäksi en edes yrittänyt puuta saada: vanha tuoli saa myös näyttää elämää nähneeltä.

Nahkaisen selkänojan putsasin marseillesaippualla. On se kyllä ihme ainetta. Kuvissa aurinko nyt antaa hieman anteeksi virheitä, mutta ihmeen hyvin sillä sai maaliroiskeetkin nahasta sienen avulla hangattua. Reikäiseksi nahka silti jäi, vaikka muuten muuttuikin hämmästyttävän hyvännäköiseksi.

Seuraavaksi maalaus ja nahan paikkaus! Pysykää linjoilla!