Saimme mahdollisuuden askarrella poronsarviavaimenperiä ja -koruja (eli katsoimme vierestä, kun poromies leikkasi sarvista toivomiamme paloja). Olin ainut, joka halusi tehdä korvakorut. Kiltti poromies porasi poronsarvipaloihin sopivankokoiset reiätkin valmiiksi korviskoukkuja varten. Koukkuja korvikset saivat odotella aina tähän päivään asti.
Oolalaa.. aika pitkä projekti. Sä olit silloin jo tosi ajan hermolla. Missäköhän mun avaimenperä on?
VastaaPoistaMulla ei oo kans mitään hajua, missä se mun avaimenperä on. Kyllä mä sellasenkin tein, kun jokaiselle sellainen avainrinkula jaettiin. Pitäisköhän kattoa taas se leirikouluvideo? Missä ois VHS-soitin? :D
VastaaPoistaMa niiiiin tiedan tunteen! Mulla ei nyt ihan 14 vuotta sentaan oo hurahtanut, mutta useampi kuitenkin! Naa on aivan alyttoman ihanat! Tosi kauniit. Valilla oikeen harmittaa, etta omien korvien reiat on 8 milliset aukot, eika niihin siis saa mitaan kivoja korviksia..
VastaaPoistaKiitos! Tää on kyllä melkoinen äärimmäistapaus projektin venähtämisessä. Usein mulla jää joku sukka odottamaan pitkäksikin aikaa sitä uutta inspiraatiota. Sata rautaa tulessa AINA! :D
VastaaPoista