Satunnaisnumerogeneraattori arpoi voittajaksi Anniinan, joka osallistui arvontaan seuraavanlaisella kommentilla:
Tekeekö raha onnelliseksi vai pikemminkin onnettomaksi? - Sanotaan nyt, että raha ei tee suoraan onnelliseksi, mutta raha voi vaikuttaa merkittävästi siihen, ettei ole täysin onneton. Voiko noin edes sanoa? :D Hetkellistä ja lyhytkestoista onnea rahalla voi saada, ja onnea ylipäätänsäkään siitä, ettei tarvitse elää veloissa ja siten, että täytyy päänsä puhki miettiä jokainen meno ja luopua kaikesta "ylimääräisestä", sillä liiallisesti se voi tehdä todella onnettomaksi. Hmm. Jos voittaisin lotossa lähtisin varmaankin jonnekkin matkalle!
Onnea ja mukavia lukuhetkiä!
sunnuntai 24. helmikuuta 2013
perjantai 15. helmikuuta 2013
Vielä hetki aikaa osallistua arvontaan!
Osallistukaapa tähän arvontaan, jos ette vielä ole mukana! Nyt on tosi hyvät mahdollisuudet voittaa itselleen mukavaa luettavaa!
Mukavaa viikonloppua ystävät!
tiistai 5. helmikuuta 2013
Onnen koukkuja. Kirja-arvostelua ja -arvontaa.
Minun omat unelmani ovat paenneet.
Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa 18 miljoonaa euroa? Ostaisit huvilan Välimeren rannalta, täyttäisit uuden valtavan vaatehuoneesi Chanelilla ja Diorilla ja matkustaisit minne mieli halajaisi? Vai haluaisitko sittenkin jatkaa elämääsi kaikkine arkisine huolineen ja vastoinkäymisineen?
Junassa ajattelen kaksosten unelmia, heidän toiveidensa raukeamista joka perjantai-ilta, kun pallot putoavat ja näyttävät eri numeroita kuin heidän harkittuja, mietittyjä, pohdittuja, punnittuja numeroitaan.
WSOY lähetti minulle luettavaksi ennakkokappaleen Grégoire Delacourtin uutuusromaanista Onnen koukkuja. Kirja kertoo elämästä, onnen hauraudesta, rahan voimasta ja ennen kaikkea rakkaudesta ja yksinäisyydestä.
Lyhentääkö raha välimatkoja, lähentääkö se ihmisiä?
Romaanin päähenkilö, 47-vuotias käsityökauppias ja -bloggari, Jocelyne voittaa lotossa. Jo ei lunastakaan voittoa heti, vaan jää pohdiskelemaan, tuoko raha mahdollisuuden onneen vai onko raha syövä kaiken jo olemassa olevan onnen?
Vihdoin tavanomaista karuutta. Katalaa kipua. Surua, joka ei tule ulos. Karkeita, epämääräisen eläimellisiä, kemiallisia hajuja...
Kirjaa on verrattu Muriel Barberyn Siilin eleganssiin. Ai miksi? No molemmat ovat ranskalaisia teoksia, jotka kertovat elämästä, surusta ja rakkaudesta. Molempien teosten päähenkilö on yksinäinen, keski-ikäinen nainen. Onnen koukkuja kuitenkin vain sivelee niiden ajatusten pintaa, joiden syvyyteen Siilin eleganssi uppoaa. Se ei kuitenkaan ole välttämättä vain huono asia.
Ammematon tarvitseminen pitää meidät elossa. Tai kuskuskattilan. Talousvaa'an.
Siilin eleganssin intertekstuaalisuus ja yksityiskohtaiset arjen hetkien kuvailut eivät maistu kaikille. Huomattavasti kevyempi Onnen koukkuja -teos tarjoaa helppoa ja miellyttävää tekstiä lukijoille, jotka ottavat mieluummin käteensä 163-sivuisen pokkarin kuin 370-sivuisen romaanin.
Itse tekemisessä on jotakin hyvin kaunista; kiireetön tekeminen on tärkeää. Kyllä, minusta kaikki menee liian nopeasti. Puhumme liian nopeasti. Ajattelemme liian nopeasti, silloin kun ylipäätään ajattelemme!
Sivut kääntyivät liian nopeasti. Ahmaisin onnen koukut eilen illalla muutamassa tunnissa, täysin takeltelematta. Taisin jäädä koukkuun? Teos on pullollaan kauniisti kirjoitettuja lauseita asioista, joita jokainen meistä on mielessään pyöritellyt. Lauseita, joita Sinäkin haluaisit mahdollisesti tutkiskella?
Onni. Ainakin se oli minun onneani. Minun omaani. Sillä oli puutteensa. Arkipäiväisyytensä. Pienuutensa. Mutta se oli minun omaani. Ääretöntä. Säihkyvää. Ainutlaatuista.
WSOY tarjosi minulle mahdollisuuden arpoa lukijoideni kesken Onnen koukkuja -romaanin. Tekeekö raha onnelliseksi vai pikemminkin onnettomaksi? Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa? Kerro se minulle, niin olet mukana arvonnassa. Muista kertoa myös sähköpostiosoitteesi, niin saan voittajaan yhteyttä. Aikaa osallistua arvontaan on ensi viikon sunnuntaihin (17.2.) asti. Olkoon onnetar puolellasi!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)