Huopahemmon elämää

 Moni jo kyselikin, mitä huopaeläimille kuuluu. Eipä niille hassumpaa! Tyypit tapasivat toisensa jo marraskuussa ja tulivat kovin hyvin toimeen keskenään. Ei sen ole niin väliä, onko pöllö vai kaimaani, samaa eläinkuntaa yhtä kaikki!

Noppa, Repa, Sipe, Pöntsä, Lemppari, Koo, Pike ja Sepi

Kun viralliset perhepotretit oli ikuistettu, päättivät he yhdessä tuumin kokeilla eläinpyramidin rakentamista. Ja hienostihan se sujui!

Mutta heillä oli kaikilla vielä yksi suuri toive: he halusivat lentää!

Koelento keittiössä sujui niin mallikkaasti, että he päättivät kääriytyä lahjapaperiin ja yllättää tyttövauvan jouluaattona. He halusivat lentää kaikki yhdessä tytön pinnasängyn yllä. Tyypeistä tuli mobile!


P.S. Kuvassa ripustuslangoissa on vielä säätövaraa, jotta huopahemmot saa roikkumaan sopivalle tasolle. Itse teossa mobilesta ei (vielä) valitettavasti ole kuvaa.

Nooa "Noppa" Norppa

Nooa on syntynyt Saimaalla. Nooa on kovin ylpeä syntyperästään, mutta samalla hyvin huolestunut lajinsa uhanalaisuudesta. Noppa on innokas Saimaan suojelija, mutta riittääpä Nopalla intoa auttaa muitankin.

Nooa tunsi heti sielunveljeyttä sydämessään tavattuaan Simonin. Simonilta hän kuuli juuri, että filippiiniläisten hätä on edelleen suuri. Autattehan lahjoittamalla SPR:n keräykseen muutaman killingin? Blogin sivupalkissa on näppärästi tyrkyllä bloggaajien keräyslipas.

Nooakin sen tietää: apu se on pienikin apu, eikä koskaan sovi luovuttaa.

Kaija "Koo" Kaimaani

Kaijan kaiman moni jo tunteekin. Kaija ei ole ihan niin kuulu laulaja kuin kaimansa, mutta silloin tällöin Kookin tahtoo lurauttaa karaokessa Tinakenkätyttöä.

Pelottavista hampaista huolimatta Kaija on kasvissyöjä, joten tätä kaimaania ei muun eläinpoppoon tarvitse pelätä.


Tule, tule siis ennen aamua,
et täältä muuten enää löydä mua.
Kun aurinko nousee,
on pakko liikkua!

Voo-oo-oo-oo-o-oo...

Simon "Sipe" Sika

Sipe kehottaa kaikkia auttamaan huono-onnisia, jotka ovat todellisen hädän keskellä. Tuossa sivupalkissa on Bloggaajien supertaifuunikeräyslipas. Tipauta muutama roponen vaikkapa sinne! SPR auttaa rahat perille asti. 

Monilla filippiiniläisillä ei ole tällä hetkellä kertakaikkiaan yhtikäs mitään. Ei äitiä, ei isää, ei kotia, ei ruokaa, ei vettä. Kaikkeen raha ei ole ratkaisu, mutta kovasti se helpottaa auttamista. Autattehan, joohan?

Simon puhuu amerikkaa ja tarkoittaa sanoillaan, että nyt olisi aika auttaa. Because Simon said so.

Lempi "Lemppari" Lammas

Lempillä on villaa vaikka muille jakaa. Niin hän mielellään tekeekin, sillä villanluovutuksen jälkeen on ihanan kevyt olo. Lempparin olisi taas aika käydä lempikeritsijällään - jalat kun eivät enää tahdo yltää maahan asti.

Ja kaikkihan sen tietää: Lempi on luomakunnan lempein lammas.

Sepeteus "Sepi" Seepra

Sepeteus on kovin sydämellinen Seepra. Niin sydämellinen, että sen näkee jo päällekin päin.

Sepeteus ei ole niin kuin muut seeprat. Sepeteukselta nimittäin puuttuu häntä. Sepäs Sepiä on aina harmittanutkin.

Sepeteuksella on kuitenkin suurenmoinen harja: niin suuri, että se ulottuu päälaelta takapuoleen asti. Siitä Sepi onkin sangen ylpeä, sillä kuten on leijonienkin laita, harja saa eläimen kuin eläimen tuntemaan olonsa suorastaan siniveriseksi.

Sepi on vasta muuttanut Suomeen ja on kovin yksinäinen. "Onkohan täällä muita yksinäisiä eläimiä?" uumoilee Sepeteus.

Reinari "Repa" Repolainen

Pönhartti "Pöntsä" Pöllö

Pieni pandakarhu

Se on Tao Tao, pieni Tao Tao. Ken muistaa Tao Taon? Olipa tyhmä kysymys: kukapa niin hellyyttävän pikku pandan voisi unhoittaa.

Viime viikonloppuna vietettiin iltaa siskoni tulevan vauvan kunniaksi. Näin jo joskus kauan sitten Pinterestissä kuvia pandamyssyistä ja -lapasista: pitihän sitä päästä itsekin sellaiset toteuttamaan. Ohjeen myssy on kuitenkin kovin avoin tuosta otsan kohdalta, joten päätin toteuttaa setin ihan muilla ohjeilla ja ohuemmalla langalla.

Myssyyn käytin tätä Drops designin ohjetta. Myssy syntyy tuollaisena hassunhauskana siksak-tasoneuleena, joka sitten ommellaan lopuksi kasaan pienin pistoin.

Koska olen vasenkätinen, pitää neuleohje "kääntää" etukäteen, jottei mene silmukat ohi puikkojen. Tällaisessa ohjeessa, jossa lähes joka rivillä lisätään tai kavennetaan sekä oikeassa että vasemmassa reunassa, voin vannoa, että skarpeinkin puikkojen heiluttaja menee sekaisin tyyrpuurissa ja paapuurissa.

Korvat (24 silmukkaa) neuloin samalla tavalla kuin lapasten kärkiosan, tumput syntyivät mututuntumalla silmukkamääriä arvioiden. Sekä myssy että tumput (32 silmukkaa) on neulottu 2,5 millin puikoilla.

Myös myssyn nyörit on neulottu (4 silmukkaa). Kannattaa lukaista ohjeesta, miten moinen tapahtuu. Tekniikka oli minulle aivan uusi (ja jännä!).

Lopuksi neulahuovutin tumppuihin anturat. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty: maalarinteipin palasilla oli hyvä hahmotella pikkupandan tassua. Tällaisessa hommassa pitää muistaa pistää tumpun sisälle esimerkiksi vaahtomuovia, jottei koko lysti huovu umpeen neulalla tökkiessä.

Neulomisessa meinasi tulla vähän hoppu, joten kuvatkin oli pakko ottaa iltahämärässä. Kuvanlaadussa sekin kostautuu, kun kehno kameravanhukseni ei jaksa enää tarkentaa kunnolla. Idea kuvista kuitenkin selvinnee, mikä on pääasia.

Pirkko "Pike" Pingviini

Neulalla huovuttaminen on aika terapeuttista puuhaa: saa vaan tökkiä neulalla huovutusvillahöttöä. Muutaman vuoden tauon jälkeen tuokin on ihan hauskaa puuhaa. Näin flunssaisena ei oikein jaksa seurata ohjeita, luova huovalla muotoilu onnistuu paljon vaivattomammin. Inspiraatiota sain Jackie Huangin Huopahemmot-opuksesta. Kirjassa on muuten ohjeita ihan neulahuovutustekniikkaankin, jos se ei ole tuttua juttua.

Aika vekkuleita otuksia muuten ovat nuo pingviinit. Kaikessa kömpelyydessään kovin hellyyttäviä.

P.S. Pike kertoi mulle, että me kuullaan siitä vielä.