lauantai 21. syyskuuta 2013

Kylmä kahvi kaunistaa

... muttei sekään ihmeitä tee, joten juon kahvini mieluummin kuumana kuin kylmänä. Tiedättehän toki vanhan suomalaisen sanonnan kiertää kuin Krisse kylmää kahvia. Siispä ompelin mutteripannulle pannumyssyn.


Itse asiassa ompelin tuon pannumyssyn jo varmaan vuosi sitten, mutta kuten asiaan kuuluu, jätin kääntöaukon ompelematta umpeen, enkä kehdannut täällä keskeneräistä työtä esitellä. Mutta nyt surullisen kuuluisa keskeneräisten töiden lista lyheni jälleen yhdellä. Hurraa!


Käytössä pannumyssy toki on ollut keskeneräisenäkin. Pannumyssy on jo pestykin kerran, mutta taas siinä on kahvitahra. Ehkä se kuuluu asiaan. Kangas on joskus muinoin Ikeasta ostettua, ärsyttävän vinoon kudottua puuvillakangasta, jonka ompeleminen tarkkuutta vaativissa käsitöissä raastaa hermoja.

Edellisessä elämässään kangas oli koristetyynyn päällinen, sittemmin sen onnistui syntyä uudelleen pannumyssynä. Eristeenä kangaskerrosten välissä on jämäkkää huopakangasta. Nauhalenksusta pannumyssyn saa ripustettua koukkuun.


On juotava, kun kahvi on kuumaa. 

torstai 19. syyskuuta 2013

Satula sateelta suojaan

Tekemättömien töiden listalta voin nyt viivata yli yhden kohdan: satulan sadesuoja. Polkupyörä on ainut kulkuväline, jonka omistan. Kuljen sillä töihin, kauppaan, treeneihin, keskustaan, kaverin luo... mihin nyt ikinä onkaan tarve täällä Turussa kulkea. Joskus sataa, joskus paistaa. Syksyllä lähinnä sataa.


 Nyt te siellä mietitte, että vieläkö tolla tota "jämäkangasta" riittää. No enää ei riitä. Se oli siinä sit. No vähän vielä on, kukkaroon tai johonkin, mutta annetaan sen palan nyt olla taas hetki rauhassa.


Sadesuoja syntyi tekstiilivahakankaasta näppärästi vanhoilla kaavoilla, jotka olin piirtänyt satulanlämmitintä varten joskus pari vuotta sitten. Se satulanlämmitin meni kirjaimellisesti parempiin nokkiin, linnut nimittäin päättivät rakentaa pesän yöksi satulaan unohtuneesta huopaisesta satulanlämmittimestä. Meni kaiketi tarpeeseen.


Satulansuoja syntyy tekstiilivahakankaasta yhdessä hujauksessa, kun ei ole tarpeen edes saumoja huolitella.

1. Piirrä omaa pyöränsatulaasi mukaillen suojan päälliosan kaava paperille. Muista saumavarat, kun leikkaat kangasta. Tällaisessa ompeluksessa istuvuus ei ole niin justiinsa, joten tee suojasta aavistuksen liian suuri.

2. Mittaa päälliosan "ympärysmitta" ja leikkaa yhtä pitkä (+ saumavarat) 12 senttiä leveä suikale kangasta. Ompele suikale päälliosaan kiinni niin, että sauma tulee satulansuojan takareunaan.

3. Taita alareunasta noin kolme senttiä kuminauhakujaa varten ja tikkaa kiinni noin 2,5 senttiä taitetusta reunasta. Muista jättää kuminauhalle pujotusaukko. Pujota lopuksi kuminauha kujaan ja pistä päät solmuun. Helppo homma!


Varauduin jo teippaamaan saumat tiivistysnauhalla (omani olen ostanut Ullakasta), mutta testikäytössä tuo tuntui toimivan hyvin ilman teipattuja saumojakin. Jos tekstiilivahakangas alkaa menettää vedenhylkivyyttään, sen päälle voi suihkauttaa sellaista kankaisille kengille tarkoitettua kosteussuojaa, niin johan hylkii taas.



P.S. Voin skannata käyttöönne myös oman satulansuojuskaavani, jos oman satulan kaavoittaminen tuntuu työläältä. Ei tarvitse kuin hihkaista toive kommenttilootaan, niin toiveenne toteutuu pikimmiten!

--
edit. Tässä satulan sadesuojan kaava. Huomatkaa, että satulat ovat erimallisia ja erikokoisia. Yllä ovista kuvista voitte nähdä, minkälaiseen satulaan tämä kaava passaa.

1. Tallenna kaava koneellesi
2. Skaalaa kuva A4:lle
3. Tulosta ja leikkaa kaava ääriviivoja pitkin
4. Leikkaa kankaasta kaavan mukainen pala (kaava sisältää saumavarat)
5. Leikkaa kangaskaitale, jonka koko on 12 senttiä x 84 senttiä
6. Ompele kangaskaitale päälliosaan kiinni niin, että saumakohta jää satulan takareunaan. Ompele takasauma.
7. Taita alareunasta noin kolme senttiä kuminauhakujaa varten ja tikkaa kiinni noin 2,5 sentin päästä taitetusta reunasta. Muista jättää kuminauhalle pujotusaukko (miel. keskelle taakse).
8. Pujota kuminauha hakaneulan avulla kuminauhakujaan ja leikkaa sopivan mittaiseksi. Kuminauhat joustavat eri tavoin, joten oikeaa mittaa on vaikea määritellä tässä ohjeessa: kokeilemalla paras. Solmi (tai ompele) lopuksi kuminauhan päät yhteen.


maanantai 16. syyskuuta 2013

Kotitekoinen lemon curd eli sitruunatahna

En taida olla ainut, joka on hulluna lemon curdiin? Olen aiemmin ostanut tahnan valmiina kaupan hyllyltä, mutta tällä kertaa päätin kokeilla lemon curdin tekemistä ihan itse omassa keittiössä. Lemon curdin valmistaminen oli loppujen lopuksi yllättävän helppoa.

Lemon curdia käytetään esimerkiksi macaron-leivosten täytteeseen, kakkuihin, kekseihin, paahtoleivän päällä marmeladin tapaan... mihin nyt ikinä keksii makean kirpsakkaa tahnaa laittaa. Ohjeen löysin täältä. Olen hieman soveltaen kääntänyt ohjeen suomeksi.



Lemon curd eli sitruunatahna

75 g suolaamatonta voita kuutioituna
1,25 dl sokeria
2 sitruunan hieno kuoriraaste
1,25 dl sitruunamehua (noin kaksi sitruunaa)
5 keltuaista

HUOM! Jos löydät luomusitruunoita, osta niitä. Jos et löydä luomusitruunoita, pese ja hankaa sitruunan kuorta hyvin vaikka juuresharjalla. Raasta kuori hienoksi, jottei joukkoon jää kökköjä. Sanomattakin lienee selvää: älä käytä valmista sitruunamehua vaan purista mehu itse.

1. Ota pari ruokalusikallista voita sivuun. Laita loput voit kasariin ja lisää joukkoon puolet sokerista, sitruunankuoriraaste ja sitruunamehu. Kuumenna seosta keskilämmöllä ja sekoita kunnes sokerikin on liuennut kokonaan.
2. Sekoita kulhossa keltuaiset ja loput sokerit.
3. Kaada kuumaa sitruunaseosta hitaasti keltuaisseoksen joukkoon koko ajan vispaten. Sekoita tasaiseksi.
4. Kaada seos takaisin kasariin ja keitä seosta keskilämmöllä koko ajan vispaten kunnes seos sakenee (vispilästä jää seoksen pintaan jälki). Ota kasari pois liedeltä.
5. Lisää joukkoon loput 2 ruokalusikallista voita ja sekoita kunnes voi on sulanut ja seos on tasainen.

Tarvittaessa voit siivilöidä seoksesta kuorenpalaset ja munakokkareet, jos sellaisia sattuu ilmaantumaan. Itse sain siloista tahnaa ihan ilman siivilöimistäkin. Purkita sitruunatahna desinfioituihin lasipurkkeihin (piripintaan asti) ja säilö viileässä. Jos aiot käyttää tahnan heti, anna sen jäähtyä jääkaapissa ainakin puoli tuntia ennen käyttöä.



Lemon curdia tein siis ihan vain siksi, että sain panna sitä synttärikakkuni väliin täytteeksi. Vanilja ja sitruuna yhteen soppii, mutta en laittanut niitä pussauskoppiin.




Ei mulla muuta ku et... if life gives you lemons, make lemon curd.

maanantai 9. syyskuuta 2013

Arpa on heitetty






100 lukijan rajapyykki -arvontaan osallistui kaiken kaikkiaan 44 lukijaa, kiitos kaikille osallistuneille! Lahjakortti on nyt arvottu, ja satunnaisnumerogeneraattori valitsi voittajaksi 27. kommentoijan, Elinan, joka kommentoi 26. elokuuta kello 10.28 näin:

Jonku toisen blogin kautta tänne olen tieni löytänyt ja lukijaksi bloglovinin kautta jäänyt. Reilun vuoden verran olen postauksesi lukenut, nyt ensimmäistä kertaa kommentoin.. olen vähän laiska sen suhteen :) Mutta tässä arvonnassahan on pakko olla mukana! (Yleensä osallistun arvontoihin vain jos uskon että haluan voittaa yhtä paljon kuin muutkin osallistujat :D)

Lähetäpä Elina pikapuolin sähköpostia osoitteeseen melkeinkuinuusi (ät) gmail.com, niin saamme lähetettyä sinulle palkinnon. Perjantaina pyöräytän tarpeen tullen satunnaisnumerogeneraattoria uudelleen!