Minun omat unelmani ovat paenneet.
Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa 18 miljoonaa euroa? Ostaisit huvilan Välimeren rannalta, täyttäisit uuden valtavan vaatehuoneesi Chanelilla ja Diorilla ja matkustaisit minne mieli halajaisi? Vai haluaisitko sittenkin jatkaa elämääsi kaikkine arkisine huolineen ja vastoinkäymisineen?
Junassa ajattelen kaksosten unelmia, heidän toiveidensa raukeamista joka perjantai-ilta, kun pallot putoavat ja näyttävät eri numeroita kuin heidän harkittuja, mietittyjä, pohdittuja, punnittuja numeroitaan.
WSOY lähetti minulle luettavaksi ennakkokappaleen Grégoire Delacourtin uutuusromaanista Onnen koukkuja. Kirja kertoo elämästä, onnen hauraudesta, rahan voimasta ja ennen kaikkea rakkaudesta ja yksinäisyydestä.
Lyhentääkö raha välimatkoja, lähentääkö se ihmisiä?
Romaanin päähenkilö, 47-vuotias käsityökauppias ja -bloggari, Jocelyne voittaa lotossa. Jo ei lunastakaan voittoa heti, vaan jää pohdiskelemaan, tuoko raha mahdollisuuden onneen vai onko raha syövä kaiken jo olemassa olevan onnen?
Vihdoin tavanomaista karuutta. Katalaa kipua. Surua, joka ei tule ulos. Karkeita, epämääräisen eläimellisiä, kemiallisia hajuja...
Kirjaa on verrattu Muriel Barberyn Siilin eleganssiin. Ai miksi? No molemmat ovat ranskalaisia teoksia, jotka kertovat elämästä, surusta ja rakkaudesta. Molempien teosten päähenkilö on yksinäinen, keski-ikäinen nainen. Onnen koukkuja kuitenkin vain sivelee niiden ajatusten pintaa, joiden syvyyteen Siilin eleganssi uppoaa. Se ei kuitenkaan ole välttämättä vain huono asia.
Ammematon tarvitseminen pitää meidät elossa. Tai kuskuskattilan. Talousvaa'an.
Siilin eleganssin intertekstuaalisuus ja yksityiskohtaiset arjen hetkien kuvailut eivät maistu kaikille. Huomattavasti kevyempi Onnen koukkuja -teos tarjoaa helppoa ja miellyttävää tekstiä lukijoille, jotka ottavat mieluummin käteensä 163-sivuisen pokkarin kuin 370-sivuisen romaanin.
Itse tekemisessä on jotakin hyvin kaunista; kiireetön tekeminen on tärkeää. Kyllä, minusta kaikki menee liian nopeasti. Puhumme liian nopeasti. Ajattelemme liian nopeasti, silloin kun ylipäätään ajattelemme!
Sivut kääntyivät liian nopeasti. Ahmaisin onnen koukut eilen illalla muutamassa tunnissa, täysin takeltelematta. Taisin jäädä koukkuun? Teos on pullollaan kauniisti kirjoitettuja lauseita asioista, joita jokainen meistä on mielessään pyöritellyt. Lauseita, joita Sinäkin haluaisit mahdollisesti tutkiskella?
Onni. Ainakin se oli minun onneani. Minun omaani. Sillä oli puutteensa. Arkipäiväisyytensä. Pienuutensa. Mutta se oli minun omaani. Ääretöntä. Säihkyvää. Ainutlaatuista.
WSOY tarjosi minulle mahdollisuuden arpoa lukijoideni kesken Onnen koukkuja -romaanin. Tekeekö raha onnelliseksi vai pikemminkin onnettomaksi? Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa? Kerro se minulle, niin olet mukana arvonnassa. Muista kertoa myös sähköpostiosoitteesi, niin saan voittajaan yhteyttä. Aikaa osallistua arvontaan on ensi viikon sunnuntaihin (17.2.) asti. Olkoon onnetar puolellasi!
Mielenkiintoista. Pieni määrä raha tekee EHKÄ onnelliseksi, jos ei sitten ala haluta lisää. Suuren rahamäärän kanssa voi tulla tukalaa, osaako sitä olla ja elää tavallista elämää. Pelkään pahoin, että ihminen muuttuu sisäisesti huononpaan suuntaan. Tämähän on pelkkää arvuuttelua, koska ei ole kokemusta kummastakaan.maca46(at)hotmail.fi
VastaaPoistaEnnen aina ajatteli, että kun olisi paljon rahaa tekisin sitä ja sitä. Nyt minulla on ollut hyvät tulot ja rahaa on jäänyt säästöön ja olen saanut tehdä matkoja, ostella mitä huvittaa. Ei se tunnu miltään. Hetken aikaa joku ostos on miellyttänyt mutta nyt olen karsimisen tiellä. Vähemmän on enemmän!
VastaaPoistaSanoisin, että rahanpuute tekee onnettomaksi, jos se vaikuttaa elämään niin paljon, että kaikki energia menee sen miettimiseen, miten saisi seuraavan kuun vuokran tai puhelinlaskun maksettua. Kun tietty peruselämisen taso, jolla ei koko aikaa tarvitse murehtia raha-asioita, on saavutettu, ei raha mielestäni voi tuoda onnea. Toki itsekin haaveilen omistusasunnosta ja ulkomaanmatkoista, mutta tiedän, etteivät ne ole edellytys onnellisuudelleni. Vaikea sanoa, mitä tekisi, jos lotossa voittaisi. Todennäköisesti sallisin itselleni osa-aikaisen työn, koska arvostan kuitenkin vapaa-aikaa ja sen suomia itsensätoteuttamismahdollisuuksia.
VastaaPoistaOlisi kiva lukea kyseinen kirja, toivottavasti onni potkaisee! :)
nykymaailmassa tietty määrä rahaa mahdollistaa sen, että perustarpeet täyttyvät (suoja, ruoka, lämpö) ja hädän hetkellä voi saada apua (lääkärikulut yms).
VastaaPoistaolen kuitenkin huomannut että olen onnellisimmillani kun rahaa on vain vähän käytettävissä. päässä soi "näin minä vihellän matkallani" ja askel on kevyempi. en pidä mukanani korttia, nostan kerran viikossa käteistä ja taiteilen sen riittämään. jos käytän rahaa enemmän, käytän sitä aina turhiin heräteostoksiin, jotka syventävät tyhjyydentunnetta, jota ei voi rahalla tai materialla paikata.
rahapuolella mut tekisi onnelliseksi se, että saisin omalla työlläni tienatulla rahalla maksettua opintolainani pois. ja että mulla olisi koko ajan sellainen pieni summa tilillä, että yksittäinen eläinlääkärikäynti ei vetäisi sitä tyhjäksi.
en tiedä haluaisinko lottovoittoa. aina välillä täytän kuponkeja, rasti sinne, toinen tänne, mutta tiedän etten saa suuria summia.
Kyllähän se lottovoitto helpottaisi elämää. Voisi tehdä haaveilemansa kaukomatkan, ostaa unelmiensa talon jne. Mutta uskon, että liian rahan kanssa tulisi ongelmia. Se voisi muuttaa ihmistä :(
VastaaPoistaminnapo1@gmail.com
Ostaisin varmaan asunnon, maksaisin opintolainani ja lähtisin jonnekin reissuun. :)
VastaaPoistaKuinka olinkaan taman arvonnan missannut? Varmaan naiden tietokoneongelmien vuoksi. Jos voittaisin lotossa, ostaisin siis ensimmaisena uuden macin ;-)
VastaaPoistaOnni tulee kylla ihmisen sisalta. Tunnen rikkaita, onnettomia ihmisia, ja koyhempia, mutta onnellisia. Ja sitten myos rikkaita ja onnellisia, ja koyhia ja onnettomia. Parasta on kun rahaa on sopivasti elamiseen, ettei palkkapaivien valissa tarvitse katsella tyhjaa jaakaappia tai laskeskella penneja kaupassa. Silla tavalla raha helpottaa kylla elamaa. Liiasta rahasta tulisi minulle varmasti liikaa stressia!
Jos lotossa voittaisin, niin tuon macin lisaksi ostaisin jonkin pienen mokin puutarhalla jostakin kauniista kylasta meren rannalla. Se olisi piilopirttini, latautumispaikka. Ei puhelinta ja koneita. Vain luonnon kauneutta ja aikaa.
Lottovoitto tai ei, mun unelmani olis pieni maatila, jossa voisin tarjota majoitusta löytöeläimille ja ehkä myös enemmän tai vähemmän kadoksissa oleville ihmisille. Ja jos ei tarttis käydä töissä ainakaan joka päivä, vois tehdä kaikkea kivaa, kuten pitää lapsille satutunteja kirjastossa ja lukupiiriä mummoille vanhustetalossa. Tai jotain. Ei mitään pyhimysmeininkiä, vaan ihan tavallisia asioita, joista tulis itselle ja ehkä jollekulle muullekin hyvä olo.
VastaaPoistaTekeekö raha onnelliseksi vai pikemminkin onnettomaksi? - Sanotaan nyt, että raha ei tee suoraan onnelliseksi, mutta raha voi vaikuttaa merkittävästi siihen, ettei ole täysin onneton. Voiko noin edes sanoa? :D Hetkellistä ja lyhytkestoista onnea rahalla voi saada, ja onnea ylipäätänsäkään siitä, ettei tarvitse elää veloissa ja siten, että täytyy päänsä puhki miettiä jokainen meno ja luopua kaikesta "ylimääräisestä", sillä liiallisesti se voi tehdä todella onnettomaksi. Hmm. Jos voittaisin lotossa lähtisin varmaankin jonnekkin matkalle!
VastaaPoistaemail: t.ansku@luukku.com
Tämän hetken "murheita" ei saisi kyllä rahalla ratkaistua. Onni tulee ihmisistä.
VastaaPoistaVarmaan olisin silti onnettomampi, jos joutuisin raha-asioitakin miettimään. Lottovoitolla ostaisin asunnon ja auttaisin läheisiä.