Puhelimen hillitty muodonmuutos

Miltei pari vuotta vanha puhelimeni sanoi sopimuksen irti muutama viikko sitten. Takuuta oli jäljellä vielä pari kuukautta, joten sain tilalle uuden nokialaisen. Toisin kuin minä, suurin osa ihmisistä olisi varmaan hihkunut onnessaan, kun saa upouuden puhelimen vanhan tilalle.

Onpa se maskuliinisen näköinen.
Aivan valtavan kokoinen puhelin!

Itsehän valitsen kaiken ostettavan elektroniikankin esteettisin perustein.

Tällä Lumia 830:n näytöllä on kokoa viisi tuumaa, runko on mustaa metallia ja takakansi mustaa muovia. Mustaa, mustaa, mustaa. Vaikka pidän mustasta värinä noin muuten, en kuitenkaan halunnut puhelimeni olevan musta. Suuren kokonsa vuoksi puhelin ei mahdu edes vanhan puhelimen suojapussiin.

Joku oli selvästi aistinut notkahduksen maailmani estetiikassa ja väritasapainossa ja päätti samana päivänä lähettää kotiovelleni aivan uskomattoman kauniin kimpun kukkia.

Puhelimen oli koettava muodonmuutos. Päädyin tilaamaan puhelimelle läpinäkyvän, silikonisen suojakuoren. Mobiilitukun seitsemän euron hinta postikuluineen tuntui kohtuulliselta. Toimituskin oli varsin vikkelä!

Mutta kukkakimpusta se ajatus sitten lähti. Otin uudella Lumiallani valokuvan jaloleinikistä, tulostin kuvan näppärällä valokuvatulostimellani ja leikkelin kuvasta kaiken ylimääräisen pois.

Prototyyppi on aina prototyyppi. Jostakin selittämättömästä syystä menin leikkelemään nuo aukot oikealla kädellä. OIKEALLA! Minä, vasenkätinen. Toisinaan en selvästikään tiedä, mitä käteni tekevät.

Vaikka näyttääkin vähän oikealla kädellä hutaistulta, niin välttää se nyt ainakin niin kauan, että keksin paremman ratkaisun.