torstai 1. marraskuuta 2012

Pökät

Vaikka kotikotona eletäänkin tällä hetkellä pahvilaatikkoparatiisissa, löysin tieni ompelukoneelle ja kangaskätköille, kun siskonpoika oli pöksyjä vailla.



Sekä collegekangas että resorit ovat kierrätettyjä. Resorit saksin äidin kulahtaneesta kasaripaidasta: vyötäröresori oli joskus kaulus, jalansuiden resorit olivat ennen kädensuut. Se on kuulkaas taitolaji (no ehkä vähän myös tuurilaji) saada pienestä kankaanpalasta saksittua pojalle passaavat pökät!


Sanokaa mun sanoneen, mutta tämän naperon perässä ei pysy kukaan, jahka poika äkkää, kuinka kävellä.

maanantai 29. lokakuuta 2012

Muistutustaulu

Seuraava kuva sisältää mustaa sisäpiirihuumoria. Ei ehkä aukene kaikkine ulottuvuuksineen ilman perusteellista keskustelua kyseisen tupakan tarinasta, mutta muistuttaapahan elämän rajallisuudesta.


Kehys on kirpparilta ostettu ja edelliskesänä maalaustalkoissa maalattu. Nostin taustalevyä lasista laittamalla kehyksen nurkkiin pienet korkinpalaset. Lopuksi siistin reunat washi-teipillä kehysten takaa. Dymo yski moisia sanoja kirjoittaessa, mutta rosoisuus sopii aiheeseen. Tupakka  puolestaan on taannoin takavarikoitu.

Jos muuten mustasta huumorista pitää, niin suosittelen Jonathan Tropperin romaania Kuinka lähestyä leskimiestä (2009). Myös Seitsemän sietämättömän pitkää päivää (2011) alkaa harvinaisen koukuttavasti, lopusta en osaa vielä sanoa juuta enkä jaata. Ihanan absurdi mutta todenmukainen tapa käsitellä surua.

perjantai 26. lokakuuta 2012

Omena-porkkanakakku

Aiemmin tällä viikolla tuli leivottua omena-porkkanakakkua. Loman kunniaksi... tai ystävyyden kunniaksi... tai ihan vain herkuttelun kunniaksi. No kunhan leivoin silkasta leipomisen ilosta. Uusi hipihiljainen (ja tehokas!) Boschin sähkövatkain on avain leivontarauhaan. (Tämä mainos ei ole sponsoroitu.)


Selvittämättä jäi syy tummalle värille. Jonkin sortin kemiallinen reaktio? No ei väri kakkua pahenna, jos ei kakku väriä.


Omena-porkkanakakku

Pohja:
4 kananmunaa
3 dl sokeria
2 porkkanaa raastettuna
2 omenaa raastettuna
½ sitruunan kuoriraaste ja mehu
1 rkl hienonnettua tuoretta inkivääriä
75 g voita sulatettuna
3 dl vehnäjauhoja
2 tl ruokasoodaa
1 tl leivinjauhetta
2 tl kanelia
1 ½ tl vaniljasokeria
½ tl suolaa

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita porkkana- ja omenaraaste, sitruunan kuoriraaste ja mehu, hienonnettu inkivääri ja sulatettu voi keskenään omassa kulhossaan ja kuivat aineet toisessa kulhossa. Yhdistä kaikki ainekset varoasti sekoittaen. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun kakkuvuokaan ja paista uunin alatasolla 175 asteessa noin 50 minuuttia. Kokeile puutikulla, onko kakku kypsä. Anna kakun jäähtyä vuoassa ennen kumoamista. Kuorruta kakku.

Kuorrute:
½ dl kuohukermaa
100 g maustamatonta tuorejuustoa
neljännessitruunan mehu
kourallinen mintunlehtiä
1 tl vaniljasokeria
3/4 dl tomusokeria

nigellansiemeniä
mintunlehtiä

Vaahdota kerma. Sekoita tuorejuuston joukkoon sitruunan mehu ja hienonnetut mintunlehdet. Lisää sekaan vaahdotettu kerma ja mausta lopuksi sokerilla. Lusikoi kuorrute kakun päälle. Anna kuorrutteen valua reunoja myöten vadille. Koristele (ja mausta) kakku nigellansiemenillä ja tuoreilla mintunlehdillä.


keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Jyväpussi

Nyt menee kyllä ihan mummoiluksi, mutta menköön tämän(kin) kerran. Onko hartialämmitin aka jyväpussi teille tuttu juttu? Meillä on kotikotona jyväpussi lojunut sohvan käsinojalla tai istuintyynyjen välissä jo monen monta vuotta. Niin monta vuotta, että en edes tiedä, onko ollut aikaa ennen jyväpussia? Jyväpussi on nerokas keksintö, ja nyt päivien kylmetessä tuli mieleeni tehdä itsellenikin sellainen. Tällä vilukissalla on aina hartiat jumissa.


Jyväpussi on siis tuollainen sateenkaaren muotoinen pussi, joka on täytetty puolilleen kauranjyvillä. Jyväpussia voi käyttää kahdella tavalla: Sen voi laittaa mikroon (noin minuutiksi; edit. tai kunnes jyvät ovat riittävän lämpimiä), minkä jälkeen säkki heitetään harteille ja annetaan lämpimien jyvien lämmittää ja rentouttaa harteita. Jyväpussin voi myös pistää pakastimeen, minkä jälkeen pussia voidaan käyttää kylmähoidossa, esimerkiksi urheilun aiheuttamiin lihasvaurioihin.  

Ompelin jyväpussin mamman kätköistä löytyneistä kankaanpaloista. Meillä on muuten mökillä tuvassa samasta kankaasta ommellut verhot! Ensin olin, että hei tuohan on Marimekon Muijaa, mutta eipäs olekaan. Tulipahan nyt hyödynnettyä tuo vuosikymmeniä varastoissa lojunut kolmikymmensenttinen kankaansuiru. Tämän pussin jyvät on napattu vanhasta (rikkoutuneesta) jyväpussista, mutta nyt talven tullen isoista marketeista löytyy linnunruuaksi tarkoitettuja kauranjyviä pilvin pimein.

Jyväpussi on oiva joululahja hartiakipuiselle äidille, mummolle tai ystävälle. Sopii se toki myös isänpäivälahjaksi isukille tai taatalle. Jos innostut tällaisen nyt tekemään, niin muista ommella ja huolitella saumat tarpeeksi tiheällä tikillä, jottei jyvät karkaile hartiapussia retuuttaessa.

Ohjeet:
  1. Tarvitset kaksi kaavan mukaan (ks. kuva alla) leikattua palaa. Leikkaa osat kaavan mukaisesti taitteelta.
  2. Aseta kankaat oikeat puolet vastakkain ja ompele kaikki muut sivut paitsi toinen lyhyistä saumoista, jotta saat kaadettua jyvät sisään. Käännä työ.
  3. Toiset tykkäävät tikata pussin neljään osioon, jolloin kaikki jyvät eivät pääse valahtamaan toiseen reunaan säkkiä. Jos haluat tehdä niin, kaada pussiin jyviä vain yhden osion verran (jokainen osio vain puolilleen jyviä) ja tikkaa kiinni yksi pussinneljännes kerrallaan. Jos et halua jakaa pussia osioihin, kaada pussi noin puolilleen jyviä. Älä laita liikaa jyviä, jottei siitä tule liian painava ja jotta se mukautuu harteille hyvin. 
  4. Ompele avoin pussinsuu kiinni tihein pistoin joko käsin tai koneella. Itse ompelin käsin, jotta sain sauman piiloon. Helpompaa kuin heinänteko!


Liitänpä tänne vielä kaavankin jpg-muodossa (koska en tiedä, miten tänne saisi liitettyä pdf-tiedostoja). Tulostaessasi mukauta kaava A4-arkin kokoiseksi, niin mittasuhteet pysyvät oikeina.


P.S. Koska jyväpussia lämmitetään mikrossa, muistathan paloturvallisuuden kankaita ja lankoja valitessasi. Älä missään nimessä käytä minkäänlaisia metalliosia (esim. vetoketjuja tai nappeja).

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Teipittää

Haluaisin teipata valokuvia albumeihin, kirpparilta ostettua lampunjalkaa, onnittelukortteja ja lahjapaketteja. Olen jo pitkään haikaillut japanilaisten washi-teippien perään ja selaillut Teippitarhan aivan hullun suurta valikoimaa.




Toimitusta odotellessa voi inspiroitua muiden teippailuista. Teipistä on moneksi.