Passipussin päällikangas on Hemtexistä ostetun tekstiilivahakangasliinan jämäpala. Pöytäliinassa on helppohoitoinen kevyt vahakäsittely, minkä ansiosta reissussa rähjääntyvää pussukkaa saa huoletta pyyhkiä kostealla liinalla. Saapa tuon koko komeuden pistää koneeseenkin, kunhan ei käytä liian voimakasta pesuainetta eikä huuhteluainetta. Kangas on myös siitä kiva ommeltava, että se ei rispaannu.
Oranssi vetoketju tarttui matkaani Viro-ajoillani jättiläismäisestä Abakhanista, joka sijaitsi sopivasti kämppäni nurkilla. Sen muistan, että hinnalla sitä ei ollut pilattu.
Vuorikankaana on äidin kätköistä löytynyttä keltaista tiheään kudottua puuvillakangasta. Ihanan raikas kokonaisuus tuli ihan näinkin yksinkertaisista materiaaleista.
Kuulemma tuli tarpeeseen. Kyllä ystävä ystävän tuntee. Tällainen kaulassa roikotettava pussukka on siitäkin kätevä, että sen saa sujautettua vaikka paidan alle uhkaavan tilanteen sattuessa. Esimerkiksi metroissa ja muissa julkisissa miljoonakaupunkien kulkuvälineissä allekirjoittaneella on tapana suojella omaisuuttaan hyvinkin lähellä ihoa. Pitäisköhän surrauttaa toinen ihan itellekin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Psst! Kiva, että kävit vierailulla blogissani. Ilahduttaisitko minua vielä kommentoimalla näkemääsi ja lukemaasi?