Lempilapaset

Kävin kaivelemassa pipot, myssyt, huivit, säärystimet ja lapaset talvivarastosta esille. Huomasin lempilapasissani pienen tahran peukalossa, joten päätin pesaista ne ennen lapaskauden alkamista. Fiksuinta olisi ollut pestä lapaset jo ennen talvisäilöön panemista, mutta muutto kolmen asunnon välillä ei jättänyt aikaa loogiselle ajattelulle.

Nämä lapaset minulla on ollut ahkerassa käytössä jo kolme talvea. Näitä neuloessani harjoittelin kuovioneuleen tekoa, kuuntelin Audioslavea ja murehdin opiskelijan arkea. Vähän on langankireyttä paikka paikoin havaittavissa, mutta eipä se käytössä ole haitannut. 

Pesun jälkeen käsineet ovat taas melkein kuin uudet. Lanka on Drops Designin Karismaa (100 % puhdasta villaa), ohje löytyy täältä. Harmi ettei Dropsin lankoja saa enää Turun Lankabaarista, painii (tai neuloo) meinaan aivan eri sarjassa kuin Seitsemän veljestä ja Isoveli. Ei nukan nukkaa!

Piirustuskassista pannulapuiksi

Lauantaina ompelin pitkästä aikaa jotain pientä. Itselleni ei ole aikaa ommella juuri mitään, mutta ystäville haluan aina antaa lahjaksi jotain käsintehtyä. Hetken tuparilahjavaihtoehtoja pohdittuani päädyin lopputulemaan, että pannulappuja tai patakintaita ei ole koskaan liikaa. Ahkerasti kokkailevan kintaat ovat jatkuvasti pesussa.


Tiesin ystäväni suorastaan rakastavan keltaista. Äitini oli sattumalta aiemmin viikolla tyhjentänyt ja pessyt vanhan keltakuvioisen piirustuskassinsa, jota kuusikymmenluvun koulutyttönen on olallaan kantanut kotoa kouluun ja takaisin. Kassi saikin nyt uuden elämän pannulappuina.

Istuin tovin jos toisenkin keittiönpöydän ääressä miettien miten kangas täytyy taitella, jotta selviän mahdollisimman vähillä saumoilla ja lopputuloksesta tulee siisti. Perusteellisen suunnittelun ansiosta vikatikeiltäkin säästyttiin. Netti on varmasti pullollaan vastaanvanlaisia viritelmiä, mutta aivonystyröilleni teki ihan hyvää joutua välillä hahmottelemaan avaruudellisia muotoja.

Kaikki käytetty materiaali (kankaat, vanu ja langat) löytyi äidin komeroista. Samoja materiaaleja riittäisi vielä toiseen pannulappupariin, joten saatanpa hurrauttaa piankin lisää näitä, kun malli on jo kehiteltynä. Toisella puolella pannulappua on näppärät taskut sormille. Jos taskuja ei halua käyttää, niin pannulappuja voi käyttää ihan perinteiseenkin tapaan. Harjoitus tekee mestarin, sillä tällä kertaa ymmärsin jopa sujauttaa ripustuslenksut saumojen väliin jo nuppineulavaiheessa. Niiden tekemiseen hyödynsin muuten kangaskassin kahvoja.

--

Pahoittelen rumia kuvia. Syytän kuvausolosuhteita (= pimeä muuttokaaos). Päivänvalo, missä olet?

Ruusunmarjahillo

Hilloa, hilloa, hilloa. Kaikesta päätellen en mitään muuta teekään kuin hilloa. Viikko sitten innostuin äidin luona tekemään puutarhan kurtturuusupensaiden marjoista hilloa. Ruusunmarjat ovat melkoista superfoodia nekin, aika harvoin ihmiset vain hyödyntävät niitä ruuanlaitossaan. Hilloaminen ei ole terveellisin tapa säilöä marjoja, mutta ehkä kuitenkin herkullisin.

Ruusunmarjasose ja ruusunmarjahillo

ruusunmarjoja
(hillosokeria)

Huuhdo marjat, leikkaa kannat ja poista siemenet. Laita marjat kattilaan ja kaada päälle vettä, kunnes marjat peittyvät. Keitä marjoja hiljakseen noin puoli tuntia tai kunnes marjat ovat pehmeitä. Soseuta sauvasekoittimella. Jos haluat sokeroimatonta marjasosetta, voit yksinkertaisesti pakastaa soseen sellaisenaan. Otin omasta satsistani purkillisen sokeroimatonta sosetta sivuun puolivuotiaalle siskonpojalleni. (Upposi kuulemma hyvin banaanisoseen kera.)

Jos haluat hilloa, laita sose takaisin kattilaan, kuumenna höyryäväksi ja lisää joukkoon hillosokeri. Litraan sosetta tarvitaan noin 5 dl hillosokeria. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä poreillen noin 15 minuuttia. Kaada hillo puhtaisiin lasipurkkeihin ja sulje hyvin. Säilytä viileässä.

Linssi-hampunsiemenpihvit

Ravintolapäivänä tarjoilimme hirvi-villisikahampurilaisten ohella myös kasvishampurilaisia. Kasvispihvien ohjeen sain eräältä melkein vegaanilta kasvissyöjältä, joka myös arvostaa lähi- ja luomuruokaa. Näiden linssi-hampunsiemenpihvien hiilijalanjälki onkin melko pieni.

Mausteiset linssi-hampunsiemenpihvit (noin 16 pienehköä pihviä)

2½ dl punaisia linssejä
3 sentin pala inkivääriä
2 tl juustokuminan siemeniä
1 rkl korianterinsiemeniä
1 tl mustapippuria
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 dl hampunsiemeniä
2 perunaa
1 porkkana
1 tl mustia sinapinsiemeniä
1 dl soijajauhoja
½ dl soijakastiketta
öljyä paistamiseen

• Huuhtele linssit. Kypsennä niitä mikrossa kannen alla kolmessa ja puolessa desilitrassa vettä noin kahdeksan minuuttia. (Mikro kuluttaa vähemmän energiaa kuin hella.)
• Linssien kypsyessä kuori ja raasta inkivääri. Murskaa mausteet huhmareessa (ei vielä sinapinsiemeniä).
• Hienonna sipuli ja valkosipuli ja paista mausteiden kanssa noin viisi minuuttia kahdessa ruokalusikallisessa öljyä.
• Murskaa hampunsiemenet huhmareessa. Kuori ja raasta perunat ja porkkana ja lisää ne pannulle. Paista pari minuuttia.
• Sekoita kaikki ainekset keskenään ja anna massan jäähtyä ja vetäytyä kymmenisen minuuttia.
• Muotoile massa pihveiksi. Paista pihvejä öljyssä pannulla muutama minuutti molemmin puolin. Noin ruokalusikallinen öljyä riittää yhden pannullisen paistamiseen.

NB! Jos halajat kasvispullia, muotoile massasta pyöryköitä pihvien sijaan. 

Jos oikein muistan, ohje on peräisin Kausiruokaa-kirjasta. Kun kokeilin reseptiä ensimmäisen kerran, ei kaapistani (eikä kyllä kaupoistakaan) löytynyt mustia sinapinsiemeniä. Pistin tilalle chiliä makua tuomaan, sekin toimi oikein hyvin. Turussa mustia sinapinsiemeniä voi ostaa ainakin kauppahallin maustekaupasta.

--

Lukijatutkimukseen voi yhä osallistua. Jaossa on kymmenen superlahjakorttia.

Inkivääri-karviaismuffinit

Inkivääri sopii syksyisiin leivonnaisiin, heitinpä ripauksen viime omenapiirakan pohjataikinaankin. Näissä muffineissa inkivääri on rohkeasti pääasemassa, kirpsakkana yllärinä muffinin sisässä on karviaishillosydän. Tätä muffinireseptiä kokeilin jo joskus elokuun puolivälissä karviaisaikaan (aikaan, jolloin sähkövatkaimeni vielä toimi). Karviaishilloreseptin löydät täältä.

Inkivääri-karviaismuffinit (8 - 10 kpl) (muokattu tästä ohjeesta)

2 dl vehnäjauhoja
3/4 tl jauhettua inkivääriä
½ tl leivinjauhetta
ripaus suolaa

100 g pehmeää voita
1½ dl sokeria
2 kananmunaa
½ sitruunan kuoriraaste
1 dl maitoa

karviaismarjahilloa

Sekoita kuivat aineet keskenään. Vaahdota pehmennyt voi ja sokeri keskenään. Lisää kananmunat vaahtoon yksi kerrallaan.  Sekoita joukkoon sitruunankuoriraaste sekä vuorotellen jauhoseosta ja maitoa. Vältä turhaa sekoittamista.

Jaa lähes kaikki taikina tukeviin muffinivuokiin, säästä taikinaa jokaista vuokaa kohden noin ruokalusikallinen. Pudota teelusikalla vuoan keskelle hillosydän. Lusikoi loppu taikina vuokiin. (Käytin Ikean silikonista vuokaa, jonka muffinikupit vuorasin leivinpaperista leikatuilla palasilla.)

Paista muffineita uunissa 175 asteessa noin 15 - 20 minuuttia tai kunnes leivokset ovat saaneet kauniin kullanruskean värin pintaansa.


Seuraavan muffinierän taidankin tehdä samalla reseptillä, mutta laitankin karviaishillon asemesta omenahilloa ja ripottelen taikinan joukkoon pieniä omenanpalasiakin. Se kokeilu ei voi kuin onnistua.