Minibudjetin keittiöremppa #3 | Kaapinovien maalaus

Keittiörempan ehdottomasti suuritöisin osa-alue oli kaapinovien maalaus. Oi jospa maalaaminen olisikin niin helppoa, että voisi vain siltä seisomalta ruveta sutia heiluttelemaan. Ehei. Ensin pitää hakea 13 ovea varastosta, sitten hioa ja pestä ne kauttaaltaan maalipesulla. Sen jälkeen ovet ruuvataan takaisin paikoilleen ja ruvetaan jynssäämään alaovia. Kittasin myös ovenkahvojen reiät umpeen.

Tämän pienehkön asunnon keittiöön mahtuu kaksikymmentäkolme kaapinovea ja neljä laatikkoa. KAKSIKYMMENTÄKOLME ynnä NELJÄ. Voin kertoa, että jossain kohtaa hiominen ja peseminen alkaa kyllästyttää.

Jottei tekeminen kävisi liian mukavaksi, niin sitten on tartuttava saksiin ja maalarinteippirullaan ja ruvettava teippaamaan kaapinovien sisäpuolia, jotta a) ovet menevät kiinni maalaamisen jälkeenkin b) reunat ovat siistit maalaamisen jälkeen. Sen jälkeen vuorataan koko keittiö Aamuset-lehdillä (syystä että kyseisen lehden sivuja ei ole nidottu kiinni).

Sitten pääsikin jo maalaamaan tartuntapohjamaalia (Otex) oven pintaan. Onneksi sekin oli valkoista, niin sai työtä tehdessään jo hieman hahmottaa lopputulosta. Oli muuten sellaista myrkkyä se maali, että ilmanvaihdon pitää todellakin olla kunnossa, kun sitä ryhtyy levittelemään. Pohjamaalin maalattuani karkasin ystävän luo evakkoon, jotten tukehtuisi niihin maalihuuruihin.

Viimeistään siinä kohtaa, kun telasin kalustemaalia (Empire) ovien pintaan, totesin, että koko remppa on ihan hullujen hommaa. Siitä on kuulkaa naiset ja herrat romantiikka kaukana. Itse maalaaminen on ihan terapeuttista puuhaa, mutta se kaikki piilevä työ on täyttä kuraa. Yksi kerros Empireä ei riittänyt, vaan seuraavana päivänä oli pantava vielä kolmas maalikerros pintaan. Se alkoi jo sitten piisata.

Tällaiselle maailman malttamattomimmalle ihmiselle kuin minä olen, vuorokauden kuivumisaika on ihan tuskaa. Yritä siinä sitten olla ja katsella keskeneräistä keittiötä aamukymmeneltä tietäen, että seuraavan kerran saa tarttua telaan seuraavana aamuna.

En suosittele kaapinovien maalausta hätähousuille tai muuten huithapeleille ihmisille. Homma on tehtävä rauhallisin ottein ja valumajälkiä varoen. Empire on kyllä luonnostaan hyytelömäinen ja hyvin tasoittuva maali, joka ei hevin valu. Ohuet kerrokset olivat tässäkin tapauksessa oikea tapa maalata, jottei maalinoroja valunut pitkin ovien pintaa. Sutia käytin vain sellaisissa kohdissa, joihin telalla en päässyt käsiksi. Tarpeeksi pieni ja nukkaamaton tela tähänkin hommaan siis.

Yksi purkki Otexia maksaa reilu parikymppiä, siitä piisasi hyvin koko keittiöön. Purkki (0,9 l) Empireä maksaa 20 - 25 euroa, yhdestä purkista ei ihan riittänyt kahteen kerrokseen, mutta onneksi maalia löytyi läheltä lisää, eikä tarvinnut lähteä uudestaan maaliostoksille.

Huomenna riennän heti aamulla vedin- ja listaostoksille. Tässä ei siis ollut vielä kaikki. Pysykää kuulolla!

P.S. Tästä postauksesta löytyy vertailun vuoksi kuvaa alkuperäisestä keittiöstä.