Minibudjetin keittiöremppa #5 | Vetimien vaihto

Keittiöremppa alkaa olla kutakuinkin valmis. Vielä puuttuu silikonisaumat sekä välitilan ja työtason väliin tulevat listat.  Myös uusi tiskipöydän valaisin on hankkimatta. Vetimet kävimme tänään vuokraisännän kanssa ostamassa Ikeasta. Tietenkin olin jo valmiiksi katsellut netistä varteenotettavia vaihtoehtoja, joista kärkisijoille ylsivät Tyda-, Vinna-, Metrik- ja Ekeboda-vetimet.

Kuvat Ikean nettisivuilta

Olihan niitä vetimiä päästävä käsin koskettelemaan ennen kuin lopullisen päätöksen saattoi tehdä. Vinna oli vähän liian pyöreä omaan makuun, vaikka tosi kiva sekin on. Metrik oli puolestaan kovin siro noin kokonsa puolesta. Tydassa oli hyvä käsituntuma, mutta sekin oli aavistuksen liian lyhyt (138 mm). Päädyin siis Ekeboda-vetimiin, jotka ovat muotonsa puolesta myös kovin kätevät: niistä saa hyvän otteen ja vetimen ulkonevia pykälöitä voi käyttää vaikkapa väliaikaisina pyyhekoukkuina. Tottahan toki nuo Ekebodat olivat myös kollaasin kalleimmat, kympillä sai lunastaa kaksi vedintä. Vetimien hinnaksi tuli siis yhteensä 130 euroa.

Olen ehtinyt jo niin moneen otteeseen kiroamaan porakonettomuuttani, että tänään ostaa täräytin itselleni akkuporakoneen kera vara-akun ja ruuvauskärkisarjan. Ottaen huomioon, että olen vasta tänä vuonna ihan itse käyttänyt tavallista akkuporakonetta ensimmäistä kertaa eläessäni, olin aika rohkea, kun rupesin ihan tuosta noin vain omistajaksi.

Käyttöohjetta en tietenkään lukenut, kun olen kerran jo ihan konkari. Ja helpompaahan se on reikää porata koneella kuin ilman, ruuvitkin vääntyy paikoilleen ihan tuosta noin vain napinpainalluksella. Että tiedoksi vaan kaikille kamuille, multa voi tästä lähtien pyytää lainaan akkuporakonettakin.

Alun perin kuvittelin, että eihän sitä voi löytyä 15 senttiä leveitä vetimiä, jotka sopivat alkuperäisten vedinten ruuvireikiin. Niin siinä kuitenkin kävi, että porailin juuri aiemmin kittaamani reiät uudelleen auki.  On aina ilo huomata tehneensä turhaa työtä. Onneksi olin kitannut reiät umpeen vain päällipuolelta, sillä vanhat reiät oli nyt helppo löytää ovien sisäpuolelta. Sisäpuolen reikien päälle oli tarkoitus laittaa valkoiset muovitulpat, mutta säästyinpähän nyt sentään siltä vaivalta sitten.

Oveen reikiä poratessa on hyvä muistaa pitää puukalikkaa vastakappaleena, jottei poraus revi reiän ympäriltä levyä ja maalia. Helppoa kuin heinän teko, todennäköisesti jopa helpompaa.

Nyt kun on tottunut vetimettömiin kaapinoviin ja laatikoihin, on kovin vaikea muistaa käyttää noita elämää helpottavia kapistuksia. Vanhasta tottumuksesta sormet hakeutuvat automaattisesti laatikoiden vasempaan syrjään, josta on ollut kovin näppärä nyppäistä loota auki. Kaapinovet tietenkin avataan ala- tai yläsyrjästä. Vanha humanisti ei opi uusia temppuja.

Hyvältä näyttää, sano emäntä ku uutta keittiötään ihaili.